iPod Touchien käyttökokemuksia

Tampereen kaupunki hankki vuoden vaihteessa neljä iPod Touch -salkkua: kolmelle alakoululle salkut ja yksi salkku kiertävään käyttöön. Yhdessä salkussa on 20 kpl 8Gb iPod Toucheja ja lataustelakka. Oheisessa raportissa on purettu hieman auki laitteen käyttökokemuksia esi- ja alkuopetuksen lisäksi esimerkiksi kutosten opetuksessa ja erityisopetuksessa.

iPod Touchien käyttökokemuksia

Kehittäjäpalkinto 2012

Epun mediareppu -hankkeen kaikille seitsemälle opettajalle myönnettiin Tampereen kaupungin kehittäjäpalkinto 2012. Onnea opettajille! Palkinnon saamisen perusteena oli uudenlainen yhteistyötä korostava työtapa, innovatiivisuus opetuskäytänteissä, avoin osaamisen jakaminen ja luokan ovien avaaminen muille opettajille. Työtapa on esimerkillinen ja suositeltava käytäntö koko organisaatiolle.

Opettajat kävivät pokkaamassa palkinnon Tampereen kenties vaikuttavimmassa rakennuksessa eli Raatihuoneella 29.5.2012. Tampereen tekijötä oli onnittelemassa mm. Tampereen pormestari Timo P. Nieminen.

Hakemuksia kehittäjäpalkintoon oli tullut yhteensä 48 ja 17 hakemusta palkittiin. Niistä toiseksi suurimman summan sai Epun mediarepun opettajat. Ahkera työ, paneutuminen ja yhdessä pohtiminen palkittiin!

Mollien vierailu Eppujen luona

Aurinkoisena torstaiaamuna 24.5 saapui joukko Molla-hankkeiden opettajia ja hanketyöntekijöitä Lappeenrannasta, Helsingistä ja Turusta Tampereelle tutustumaan Epun mediarepun toimintaan. Tarkoituksena oli toteuttaa hyvien opetuskäytänteiden vaihtopäivä ja toisaalta antaa tukea hankkeessaan alkumetreilla oleville Molla-opettajille. Ilma suosi ja minibussi viiletti pitkin Tampereen teitä, kun 12 vierasta kuljetettiin Kanjonin, Muotialan ja Hallilan kouluille.

Ensimmäisenä suuntasimme Kanjonin koululle eskareiden ja ekaluokkalaisten yhteiseen iPod Touch-hetkeen. Ekaluokkalaiset olivat edellisellä viikolla harjoitelleet Stroryrobe-sovelluksen käyttöä iPod Toucheillaan. Sovelluksessa valokuviin tai videoihin liitetään ääni; ekaluokkalaiset ja eskarit valokuvasivat pareittain keväänmerkkejä aurinkoiselta pihamaalta ja lisäsivät kuviin selostuksen. iPod Touch on iPad-isoveljeään sopivampi pieniin käsiin varsinkin valokuvauksessa ja maastossa liikkumisessa. Koululaiset ohjasivat esioppilaita sovelluksen käytössä, muuten laite sinällään oli jo tuttu eskareillekin. Työskentelyssä korostettiin yhteistyön merkitystä sekä oppimisprosessia, itse tuotos katseltiin ja kuunneltiin heti työn valmistumisen jälkeen tällä kertaa pihalla eikä yhteisesti luokkahuoneessa.Työn voi tallentaan kameran rullaan, jolloin sen saa siirrettyä myös tietokoneelle.

Ekaluokkalaisten välitunnin jälkeen seurattiin etäyhteyden ottamista Kanjonin koulun Hallilan koulutaloon ja siellä ensimmäiseen luokkaan. Aiheena oli kevätaskartelu jaetun opettajuuden avulla ja tällä kertaa askartelun vetovastuussa oli Kanjonin koulun ekaluokka. Jälleen oli harjoiteltu etukäteen, jotta valmistettava perhonen syntyisi varmasti sille varatussa ajassa.

Oppilaat esittelivät aluksi erilaisia perhosia kirjoista, puhuivat siipien symmetrisyydestä ja tunnistivat tavallisempia perhoslajikkeita. Tämän jälkeen Kanjonin koulun ekaluokkalaiset ohjeistivat pareittain vaihe kerrallaan askartelun valmistamisen.

Näiden kahden tunnin jälkeen oli hetki yhteistä aikaa jakaa opettajien välisiä kokemuksia sekä tutustua esiopetuksen tiloihin. Jaettiin käytännön kokemuksia yhteistyön järjestämisestä, puhuttiin esiopetuksen laitevalinnoista (joista dokumenttikamera on ollut ehdottomasti numero yksi) ja opettajien suhtautumisesta tvt:n käyttöön. Hankeopettajamme Reetta Karttunen korosti näkemystään oppilaista laitteiden käyttäjinä ja opettajista pedagogisen sisällön hallitsijoina. Oppilaat ottavat laitteet nopeasti haltuun ja opettavat ja neuvovat toisiaan avoimesti. Opettajan tehtävänä on keskittyä oppisisällön hallintaan ja osata laitteen peruskäyttö. Vaikka itse ei olisikaan varsinaisesti kiinnostunut tai innostunut tekniikan käyttämisestä, kannustaa oppilaiden riemu tutustumaan aiheeseen lisää. Kokenutkin opettaja voi aina oppia uutta.

Lounaan jälkeen siirryimme Muotialan koulutalolle, jossa lastentarhanopettaja Saija Kokko esitteli heidän yksikkönsä yhteistyötä. Muotialan koulutalossa toteutetaan esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä syyslukukaudella kolmikkoryhmissä pelaten, suunnistaen, valokuvaten sekä tekemällä Movie Maker -elokuva näistä itseotetuista valokuvista. Kevätlukukaudella mediakasvatusta tapahtuu pajapäivinä mediapajassa, jossa lapset valmistavat sekaryhmissä animaatioelokuvat.
Kokemuksia vaihdettiin erityisesti esi- ja alkuopetuksen yhteistyön organisoimisesta, opettajien välisestä yhteistyöstä ja tiedonkulusta sekä päiväkodin sisällä että päiväkodin ja koulun välillä. Valitettavasti usein käy niin, että monta vuotta hankkeessa hyvää työtä tehneen opettajan osaamista ei tunnisteta oman yksikön sisällä, vaikka tiedonjakoa ulospäin olisikin tehty. Keskusteltiin myös lasten tuottamien teosten (valokuvat, elokuvat, tekstit, musiikit yms.) dokumentoinnista vanhemmille - mikä olisi paras väylä tähän? Opettajalta vie liikaa aikaa polttaa jokaiselle vanhemmalle oma CD tai DVD. Tampereen kaupungilla ratkaisu tähän ongelmaan voisi löytyä aineistopankki Kopasta, jonne työt voi lisätä ja linkittää vanhemmille.

Muotialasta siirryttiin Hallilan koulutalolle, jossa luokanopettaja Kati Liikanen esitteli ekaluokkalaisten arkea (mobiili)blogissa. Paikalle oli koulupäivänsä päätteeksi jäänyt neljä ahkeraa ekaluokkalaista, jotka saivat tehtäväkseen etsiä vastakohtia ja raportoida niitä luokan omaan suljettuun blogiin. Myös monet vierailijoista pitää hankkeen puitteissa blogia, mutta aika blogitekstien kirjoittamiselle löytyy lähinnä työpäivän jälkeen kotona. Tästä syystä suljettu blogialusta ja mobiilius innosti heitä kovasti: vastuun blogiraportoinnista voi antaa lapsille ja artikkelit voi lähettää blogiin vaikka bussimatkalla palatessa retkeltä. Blogi on myös hieno yhteydenpitoväline kodin ja koulun välille, kun vanhemmat voivat seurata koulun arkea suljetussa blogissa. Kommentoinnista ei kuitenkaan kodeissa juuri olla innostuttu.

Päivä päätettiin eVarikolle (Tampereen kaupungin opetusteknologiapalvelut), jossa teknisista ongelmista huolimatta Molla-hankkeen edustajat saivat vuorostaan esitellä omaa toimistaansa.

Päivä oli antoisa ja täynnä mietteitä arjen toiminnasta. Päivän ajatuksenakin oli tarjona ennen kaikkea aikaa opettajille vaihtaa arjen kokemuksia ja pohtia käytännön järjestelyitä omalle toiminnalleen. Siinä sivussa jaettiin teknisiä vinkkejä laitteista ja ohjelmistoista. Aika loppui kesken ja paljon jäi vielä sanomatta, mutta toivottavasti jatkamme hedelmällistä yhteistyötämme tulevaisuudessakin. Kiitos Molla ja Epun mediarepun opettajat!

Benchmarkkausta ja uusia ideoita opetukseen

Viime kuukaudet on vierahtäneet hankkeen järjestämien benchmarking-tilaisuuksien ja resurssiopettajuuden parissa.Tammikuun puolesta välistä maaliskuun puoleen väliin järjestettiin yhteensä 13 tilaisuutta, joihin Tampereen kaupungin päivähoidon ja perusopetuksen opettajilla oli mahdollista ilmoittautua mukaan. Osallistujia tuli mukaan vaihtelevasti: samalla kun muutama tilaisuus jäi vaille yhtään osallistujaa, täytyi animaatiopajojen osallistujamäärää rajoittaa 12 ihmiseen. Opettajia oli yhteensä mukana nelisenkymmentä, joista suurin osa oli luokanopettajia.

"Tällainen päivä piristää!"

Tässä muutamia ajatuksia benchmarking-tilaisuuksista kerätystä palautteesta:
Tilaisuuteen oli lähdetty mukaan lähinnä käytännönläheisten aiheiden takia ja halusta nähdä miten toiminta toteutetaan arjessa. Toisaalta haluttiin myös laajentaa omaa tvt-osaamista. Lisäksi mukana oli monia opettajia, jotka ovat mukana Tampereen kaupungilla järjestettävässä Joustava esi- ja alkuopetus -hankkeessa tai sen jatkossa Esi- ja alkuopetuksen kehittämisprojektissa. Opettajat olivat siis katsomassa miten tieto- ja viestintätekniikan avulla toteutetut toimintamallit sopivat yhteistyön järjestämiseen tai tvt välineeksi yhteistyöhön.

"Tilaisuus oli iloinen yllätys. Sain siitä enemmän kuin odotin. Tietoni karttuivat ja lisäksi sain intoa omaan opetukseeni."
"Sain kahdessa ja puolessa tunnissa paljon tietoa, lisäksi taisin "verkostoitua" parin ihmisen kanssa."

Palautteenantajat olivat tyytyväisiä tilaisuuden käytännönläheisyyteen ja siihen, että se antoi mahdollisuuden rauhassa keskustella kollegoiden kanssa muiden koulujen ja päiväkotien tilanteista. Seurattavien oppituntien jälkeen käytiinkin hyvin hedelmällisiä pedagogisia keskusteluita.

Mistä innostuit ja mitä opit benchmarking-tilaisuudessa?
"Että täytyy luottaa lapsiin ja siihen, että he ovat pitkällä mediataidoissaan. Tunnit olivat mukavan leppoisia ja hyvin suunniteltuja!"
"Jos resurssit on kunnossa - sekä aikuisresurssi että laitteisto, niin opetus voi olla todella joustavaa ja lapsilähtöistä. Oppilaat oppivat itsenäisiä taitoja tuettuna."
Osallistujat kertoivat palautteessaan saaneensa tilaisuudesta motivaatiota ja innostusta omaan työhönsä. Moni aikoi tai ainakin haluaisi kokeilla toimintaa myös omalla työpaikallaan, mutta monet myös kokivat laitekannan olevan siihen riittämätön. Ohjeet olivat hyvät, mutta koko työyhteisön porukalle toivottiin lisäkoulutusta ja lisää laitteita käyttöön.

Benchmarkkaus koettiin antoisaksi ja tehokkaaksi tavaksi oppia uutta, sillä useat ideat ovat suoraan siirrettävissä omaan luokkaan ja "... puhuminen vertaisten kanssa on aina motivoivaa". Benchmarkkauksessa ja vertaisen kanssa keskustellessa arjen realiteetit tulevat paremmin esille kuin virallisissa koulutuksissa istumalla. Toiselta voi aina oppia jotain uutta, varsinkin kun työssään niin helpposti jää toistamaan samaa vanhaa kaavaa.
"Pidin oikein virkistävänä ja innostavana tapana oppia uutta. Oppi jää käytännössä nähtynä ja koettuna paljon paremmin mieleen ja innostaa esimerkin nähtyä myös itse kokeilemaan samaa ja ehkä kehittelemään ideaa eteenpäin."

Benchmarking-tilaisuuksissa puhuttiin paljon myös vertaisopettajuudesta sekä esi- ja alkuopetuksen yhteistyön mahdollisuuksista. Opettajat pohdiskelivat, että koulutyöskentely on menossa koko ajan enemmän luokkarajoja rikkovaan työskentelytapaan, jolloin myös opettajien välinen yhteistyö on välttämätöntä. Opettajien väliset palkkitunnit ovatkin yleistymässä, mutta vertaiopettajuuden sujuvuus riippuu pitkälti persoonista ja kemioiden kohtaamisesta. Koulun tai päiväkodin johtajan roolia korostettiin yhteisopettajuuden järjestelemisessä, mutta koska yhteistä aikaa on yleensä vähän, vaatii yhteistyön toteuttaminen opettajilta henkilökohtaista tahtotilaa sen toteuttamiselle.Opettajan työ on perinteisesti nähty hyvin autonomisena ja oma luokkatila omana alueena ja lisäksi opettajan pedagoginen vapaus sanelee opetustapoja. Jaettu opettajuus on vielä melko vieras käsite kouluille ja yhteistyö tai vertaisopettajuus lähinnä erityisten päivien tai pajojen varassa.Toiveissa on vertaisopettajuuden lisääntyminen esimerkiksi tämän kokeilun hyvien tulosten innoittamana. Rehtoreilta ja johtajilta toivottaisiin aikaraameja ja ohjeistusta yhteistyön järjestämiselle.

Esi- ja alkuopetuksen yhteistyössä vaikeutena vaikuttaa olevan aikapula ja eskarin ja alkuopetuksen etäisyys toisistaan. Monelta esiopettajalta tuli palautetta, että esiopetuksen puolella ollaan valmiita ja innokkaita yhteistyöhön, mutta koulun puolelta on vaikea saada vastakaikua toiminnan aloittamiselle.Vaikka yhden päivän yhteisellä suunnittelukokouksella saataisiinkin yhteinen vuosisuunnitelma aikaiseksi, tarvitaan yhteistyölle myös aikaraamit ja säännölliset kokoontumiset opettajille. Yhteistyön kehittämistä hidastaa henkilöstövaihdokset, jolloin tuntuu, että yhteistyö on aloitettava alusta joka vuosi. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyöllä on mahdollista helpottaa esioppilaiden kouluun siirtymistä, kun koulun tilat, opettaja(t) ja osa oppilaista on jo eskariajalta tuttuja. Yhteistyö helpottaa myös ensimmäisen luokan opettajaa, kun tuleva oppilasaines on jo ennestään tuttua.

"Etukäteen en olisi uskonut, että voisin itsekin toteuttaa tällaista. Nyt voin."
Hankkeen tarjoaman benchmarking-mahdollisuuden sekä resurssiopettajuuden tarkoituksena oli tarjota opettajille matalan kynnyksen mahdollisuus tutustua tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja saada helppoja malleja myös oman opetuksen osaksi. Kevään toiminnan tulokset ovat olleet oikein mieltä lämmittäviä, mutta myös inspiroivia ja paljon antavia. E-lomakkeella kerätyn palautteen lisäksi benchmarking-toiminnan ja resurssiopettajuuden yhteydessä on haastateltu hankeopettajia sekä osallistujia vertaisopettajuudesta ja toteutetun toiminnan kannattavuudesta uuden oppimisen näkökulmasta. Näiden pohjalta valmistuu ensi syksynä hankeelle pro gradu -tutkielma aiheenaan vertaisopettajuus.

Sitten muihin aiheisiin. Käykää katsomassa hankkeen verkkosivuilta uudistettu Pedagogiset mallit -sivu, joka tarjoaa malleja, esimerkkejä, valmiita työpohjia ja videoita oman opetuksen elävöittämiseksi tieto- ja viestintätekniikan avulla.
Neljä hankeopettajaamme lähti viime sunnuntaina 15.4 viikoksi Italian Anconaan TACCLE:n järjestämälle e-learning kurssille (http://www.taccle.eu/content/view/33/35/lang,en/). Heidän matkakuulumisiaan voi seurata osoitteessa eppuopet.wordpress.com.

Olemme saaneet hankkeemme ja hankeopettajiemme kannalta hienoja uutisia viime viikolla! Niitä lisää seuraavassa artikkelissa. :) Nähdään ITK-messuilla 19.-20.4! Epun esitys perjantaina 20.4 klo 13.15 esityssalissa 22.

Uusi vuosi ja uudet kujeet (ja vähän vanhojakin)

Hankkeen uudenvuodentoivotukset ovat venyneet melko pitkälle, kun vuotta on ehtinyt kulua jo ensimmäinen kuukausi.Vuosi on kuitenkin lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin benchmarkkausten suunnittelun ja toteutuksen parissa sekä hankkeen tuottamien toimintamallien dokumentoinnissa.
Benchmarkkauksiin on kankean alun jälkeen ilmoittautunut kiitettäväksi opettajia. Suosikkikohteeksi muodostui Muotialan koulutalolla järjestettävät animaatiopajat, jotka ovat helmi- ja maaliskuun osalta jo aivan täynnä. Kaikkiin muihin tilaisuuksiin on vielä tilaa. Ensimmäisten benchmarkkauskokemusten jälkeen voi positiivisilla mielin jatkaa eteenpäin - tällaista toimintaa selvästi kaivataan enemmänkin!Osallistujilta kerätään palautetta e-lomakkeella ja lisäksi benchmarkkausten lomassa valmistuu opinnäytetyö opettajien vertaistuen merkityksestä.

Hankkeen tuottamat toimintamallit ja pedagogiset mallit alkavat saada vihdoin viimeisen muotonsa ja ne julkaistaan hankkeen verkkosivuilla pikapuoliin.Vinkkikortit ovat painossa ja viimeisiä opetusvideoita viimeistellään.Tässä linkissä teille maistiainen yhdestä videosta. Laita äänet päälle.

iPod Touch-salkkua kohtaaan on osoitettu kouluilta paljon kiinnostusta. Kiertävässä käytössä oleva salkku on varattuna jo huhtikuun lopulle saakka. Tälle lukukaudelle on vielä aikoja toukokuussa.

Vielä saa ilmoittautua jäljellä oleviin benchmarkkauksiin!

Vertaistukea mobiiliblogin käyttöönotossa Hallilassa

Jouluterveiset hankkeelta!

Nekalan koululla on testailtu Petran planeetta -virtuaalimaailmaa

Vuosi on kääntymässä kohti loppuaan ja vuotta 2012 odotetaan jo innolla. Ennen tulevan suunnittelua on kuitenkin hyvä katsoa hieman taaksepäin kuluneeseen syksyyn ja sen tapahtumiin. Vaikka Epun mediarepun jatkohanke käynnistyi virallisesti vasta nelisen kuukautta sitten, on paljon ehtinyt tapahtua jo tässäkin lyhyessä ajassa.

Syyskuussa vierailimme Riihimäellä Peltosaaren koululla tutustumassa koulun innovatiivisiin Promethean-kokeiluihin. Lokakuussa aukesivat uuden ilmeen saaneet hankkeen verkkosivut. Marraskuun alussa hankeopettajat kokoontuivat koulutuspäivään pohtimaan pedagogisia malleja ja vertaisohjaamista. Tuolloin aloitettiin hyvien käytäntöjen kirjaaminen pedagogisiksi malleiksi, joiden avulla aiheista kiinnostuneet opettajat pystyvät ottamaan käytänteet osaksi omaa opetustaan. Mallit kirjattiin loppuun joulukuun alussa ja ne ilmestyvät hankkeen verkkosivuille heti tammikuussa. Kirjoitettujen mallien täydennykseksi on tulossa valokuvia, opetusta helpottavia liitetiedostoja sekä opetusvideoita, joiden kuvaaminen hankekouluilla aloitettiin myös marraskuussa.

Koko syksyn on tietysti jatkettu opetuskokeiluita ja laitetestauksia kuten aikaisemminkin. Nekalan koulussa lanseerattiin uusi toimintamalli "Sanomalehtipaja", jossa oppilaat tekevät esikoululainen-koululainen -pienryhmissä haastatteluita, ottavat valokuvia ja kokoavat näistä sanomalehden sivuja. Aamulehti junior -sanomalehtipohjia käyttämällä saatiin lehden tekoon aitoa tuntumaa.
Epun mediareppu -hanke oli Mollan starttiseminaarin lisäksi esillä Tampereen kaupungin valtuustosalissa 25.11 järjestetyssä Hyvien käytäntöjen -seminaarissa. Tilaisuuden tarkoituksena oli saada kaupungissa oleville hyville opetuskokeiluille ääntä ja näkyvyyttä sekä saada niitä leviämään. Tähän tietysti pyrimme myös "eppujen" kanssa.
Uuden mobiiliblogin pystyttäinen aloitettiin jälleen yhteistyössä Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuslaitoksen kanssa. Mobiiliblogin käyttäminen saadaan toivottavasti käyntiin Hallilan koululla ja Muotialan esikoulussa vuoden alusta.
Hallilan koulu sai loppusyksystä upouuden iPod Touch -salkun, joka sisältää 20 kpl iPod Touch:ja. Samanlaisia salkkuja on tulossa alkuvuodesta lisää: yksi Kanjonin kouluun ja yksi hankkeen projektisuunnittelijalle esittelykäyttöön.

Mitä sitten on tiedossa ensi keväälle? Keväällä Epun mediareppu keskittyy kehittämänsä osaamisen levittämiseen ja vertaistuen antamiseen opettajakollegoille. Tiedossa on 13 benchmarking-tilaisuutta hankekouluilla, jolloin Tampereen kaupungin päivähoidon ja perusopetuksen henkilökunnalla on mahdollisuus tulla seuraamaan hankeopettajiemme pitämiä oppitunteja/pajapäiviä. Oppitunneilla käytetään hankeopettajien itse kehittämiä toimintamalleja ja pedagogisia käytänteitä sekä tieto- ja viestintäteknista laiteympäristöä. Oppituntien jälkeen järjestetään yhteinen keskustelutilaisuus, jossa kerrotaan laajemmin hankekouluilla käytetyistä toimintamalleista ja ennen kaikkea pohditaan sitä, kuinka näitä käytänteitä voitaisiin soveltaa myös seuraamaan tulleiden opettajien omilla kouluilla ja päiväkodeilla. Tutustu benchmarking-aikatauluun Epun mediareppu -hankkeen verkkosivuilla. Ilmoittautuminen päiviin sähköpostilla hankkeen projektisuunnittelijalle.

iPod Touch -salkku

Benchmarking-päivien jälkeen hankeopettajia on mahdollista pyytää vertaistueksi kouluille ja niihin luokkiin, joissa halutaan ottaa käyttöön uudenlaisia pedagogisia toimintatapoja tvt-laitteiden parissa. Hankeopettajat tulevat siis ns. resurssiopettajaksi auttamaan esimerkiksi MovieMaker-ohjelman, iPod Touch:en ja etäyhteyden käyttämisessä tai vaikkapa animaation tekemisessä. Tarjolla tulee olemaan myös uusi iPod Touch-salkku, joka sisältää 20 kpl iPod Touch:ja kokeiltavaksi luokkaopetukseen.
Osaamisen levittäminen dokumentoidaan opinnäytetyönä. Tutkimuksen keskiössä on opettajien vertaistuen merkitys tieto- ja viestintätekniikan uusien opetuskäytänteiden jakamisessa.

Ensi keväänä huhtikuulle ajoittuu hankeopettajien resurssiopettajana olemisen lisäksi muutama muukin tapahtuma. Ensinnäkin Epun mediareppu sai foorumivuoron ITK 2012 -konferenssista  otsikolla "Pistetään hyvä kiertämään - mallintaminen Epun mediareppu -hankkeessa". Tarkoituksena on kertoa hankkeen hyvien käytänteiden mallintamisesta ja jakamisesta yhdessä Edicode Oy:n Marko Lahtisen kanssa.
Samaan aikaan ITK-konferenssin kanssa lähtee neljä Epun mediareppu -hankeopettajaa Italiaan TACCLE:n e-learning -koulutusmatkalle viikoksi. Tästä saamme kuulla varmasti lisää ensi keväänä.

Syksy on ollut kiireinen, mutta antoisa. Hyvillä mielin voi sekä Eppu että eppulaiset rauhoittua joulunviettoon ja suunnata kameroitaan kohti vuotta 2012.

Epun mediareppu kiittää yhteistyöstä vuonna 2011, toivottaa rentouttavaa ja rauhallista joulua sekä onnekasta vuotta 2012!

Vierailulla Molla -hankkeen starttiseminaarissa

Epun mediareppu -hankkeen lailla OPH:n Laitteet ja ohjelmistot opetuskäytössä -koordinointihankkeen alle kuuluva kehityshanke Molla järjesti starttiseminaarin Lappeenrannassa Kesämäen päiväkodilla 24.11.2011. Sateiseen Lappeenrantaan oli saapunut kuulijoita ja puhujia Helsingistä, Turusta ja Tampereelta sekä tietysti Lappeenrannasta lähikuntineen. Epun mediareppu oli paikalla esittelemässä saavuttamaansa tietotaitoa ja antamassa vinkkeja aloittavalle hankkeelle, sillä Epulla ja Mollalla on paljon yhteistä. Matkakumppanina Tampereelta Lappeenrantaan oli lähtenyt OTE- hanke ja Raisa Valtaoja.

Saimaan mediakeskuksessa toimiva Molla -hanke (media, osallisuus, lapsi) tarjoaa päiväkoteihin ilmaisia mediapajoja, joissa lapsi voi turvallisessa ja osallistavassa ympäristössä yhdessä aikuisen kanssa pohtia mediamaailmaan liittyviä asiota. Mediapajoissa esimerkiksi valokuvataan, tehdään animaatioita, harjoitellaan tablettitietokoneiden ja kosketustaulun käyttöä ja nauhotetaan sekä kuunnellaan oman ympäristön ääniä. Tärkeää on tietysti harjoitella myös kuvanlukutaitoa ja mediakriittisyyttä. Pajojen tarkoitus on asettaa lapsi tekijän päärooliin ja tuoda lapsen oma näkemys töissä esiin sekä tuoda lapsen arki näkyväksi. Molla hankkeesta vastaavat Saimaan mediakeskuksessa kouluttaja Riikka Tidenberg sekä mediakeskuksen päällikkö Timo Kainulainen. Hankkeessa on näin aluksi mukana kaksi päiväkotia Lappeenrannasta, mutta yhteistyössä toimii myös päiväkoteja Lappeenrannan lähikunnista. Tutustu Mollan verkkosivuihin.

Molla -hanke toimii myös Turussa sekä Helsingissä Viikin normaalikoululla. Molla Turun (varhaiskasvatuksen verkkotaidot ja -menetelmät) fokus on esiopetuksessa, kun taas Lappeenrannassa keskitytään kaikkiin päiväkoti-ikäisiin lapsiin. Painopisteinä on lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen oppimaan tukeminen mediakasvatuksen varjolla.Turun Molla tekee yhteistyötä Otavan ja WSOYPron kanssa pyrkien kehittämään uusia verkkomateriaaleja esikoululaisille. Pohjana toimivat jo nyt Opit -oppimisympäristössä olevat pelit. Koska Turun Mollassa testataan ja käytetään myös tablettitietokoneita, asettaa verkkomateriaalien kehitystyölle oman haasteensa näiden Javaan ja Flashiin nojaavien sovellusten sovittaminen tabletteihin. Tutustu Turun Mollan verkkosivuihin.
Helsingin Viikin normaalikoulun alkuopetuksessa testataan mm. sormitietokoneita. Alkuopetuksen opettajat esittelivät opetuskäytänteitään, joista mieleen painuivat erityisesti Siiri -hiiren oma blogi sekä ekaluokkalaisten reporteriviikot. Reporteriviikolla oppilas saa käyttöönsä kameran kahdeksi viikoksi, jonka jälkeen hän raportoi luokan omaan suljettuun blogiin viikkojensa tapahtumista ja lisää tietysti myös ottamiaan valokuvia.

Viisaita sanoja seminaarissa esitti myös Helsingin yliopiston Opettajankoulutuslaitoksen lehtori Sara Sintonen, joka on tutkinut medialukutaitoa, mediakasvatusta sekä digitaalisia oppimisympäristöjä. Hän esitti syitä sille, miksi nyt myös Suomen päiväkodeissa ja kouluissa ollaan hyvin vahvasti siirtymässä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja kasvatuksessa. Huolen ja pelon heimoista ollaan siirtymässä pedagogisten mahdollisuuksien pariin, sillä media ja teknologia ovat ubiikkiyhteiskunnassamme muutenkin osa lähes jokaisen ihmisen arkea. Nyt ne on saatava myös osaksi virallista kasvatusta. Suomessa ei tarvitse pelätä teknologian opetuskäytön kärryiltä putoamista, sillä meillä on opetuksessa vahva pedagoginen panos ja osaaminen, jolloin välineet osataan ottaa hyötykäyttöön muita maita tehokkaammin. Tarvitaan siis vain hieman aiempaa enemmän laitepanostusta. Keskustelua herättivät pohdinnat myös siitä mikä on vanhempien rooli tässä virallisessa mediakasvatuksessa sekä sosioekonomisten erojen räjähdysmäinen kasvaminen. Onko kyse enemmän vanhempien tuloeroista ja sitä kautta laitteiden hankintamahdollisuuksista vai vanhempien asenne-eroista, jotka voivat myös linkittyä sosioekonomisiin eroihin?

SmartBoardilla testattiin Hertan maailmaa osoitteessa http://yle.fi/pikkukakkonen/#hertanmaailma

Seminaaripäivän lopuksi tutustuimme kosketustaulun käyttöön sekä kokeilimme tablettitietokoneita. Tablettitietokoneille tarjolla olevista opetussovelluksista harmillisen harva, jos yksikään, on suomenkielinen. Joskin varhaiskasvatuksessa tekstiä suuremman roolin joka tapauksessa saavat kuva ja ääni, kun lukutaito ei ole vielä kehittynyt lapsilla.Kaiken kaikkiaan päivä tarjosi mielenkiintoisia esityksiä ja hanketietoutta sekä verkostoitumista. Toiveissa on seuraava tapaaminen Mollan merkeissä ensi keväänä/syksynä joko Turussa tai Helsingissä. Suosittelen Mollan verkkosivuihin tutustumista! Sieltä löytyy hauskoja ja informatiivisia animaatioita esimerkiksi kameran käytöstä sekä myös tämän kyseisen starttiseminaarin materiaaleja.