Päätösseminaarin tunnelmia

Aikaa on jälleen kulunut viime kertaisesta blogikirjoituksesta. Hanketyö on viimeisen kaksi kuukautta keskittynyt vahvasti hankkeen päättämiseen ja erityisesti hankkeen päätösseminaariin. Epun mediareppu -hankkeen päätösseminaari järjestettiin Tampereen messu- ja urheilukeskuksen seminaaritiloissa 25.10.2012. Tilat antoivat loistavan mahdollisuuden sekä luentotyyppiseen, koko seminaarijoukon kattavaan kouluttamiseen että työpajatyöskentelyyn pienryhmissä. D-hallin 2. kerroksen käytävälle olikin valmisteltu tilat kuudelle työpajalle: tiedonhaku, kosketustaulu, iPod Touch opetuksessa, äänilotto, animaatiopaja ja uutislähetys. Päivä aloitettiin ja lopetettiin kaikille yhteisillä luennoilla Tähtien salissa.

 

Päivän ohjelma:

9.00-9.30    Kaikille yhteinen aloitus:
OPH:n tervehdys, Juho Helminen, erikoisasiantuntija
Raisa Valtaoja, Ote-hankkeen projektikoordinaattori
9.40–10.25    Työpaja
10.35–11.20    Työpaja
11.20–12.15    Lounas
12.15–13.00    Työpaja
13.15–14.00    Työpaja
14.00–14.30    Kahvi
14.30–15.15    Työpaja
15.25–16.00 Yhteinen lopetus:
Lapset ja media: pedagogisia näkökulmia
Sirkku Kotilainen, mediakasvatuksen professori TaY

Juho Helminen aloitti päivän onnittelemalla onnistunutta hanketta. Hän listasi onnistuneen hankkeen tunnusmerkeiksi toimivan koordinaation ja hallinnon, laaja-alaisen yhteistyön, vertaistuen, selkeät tavoitteet, määrätietoiset toimijat sekä tulokset ja mallit. Puheessaan Helminen kertoi myös OPH:n linjauksista oppimisympäristöjen kehittämishankkeissa, esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistamistyöstä sekä listasi tulevaisuuden edellytämää osaamista. Näissä taidoissa korostuvat erityisesti laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot sekä tvt-osaaminen, metakognitiiviset taidot, sosiaaliset taidot (kuten verkostoituminen), kansalaistaidot ja yhteiskunnallinen osallistuminen, luovuus, uteliaisuus, tahto ja kulttuurinen osaaminen. Lopuksi Helminen suositteli vierailemaan ainakin seuraavilla verkkosivuilla:
eTwinning, Oppimisympäristöjen kehittämisen sivusto ja Linkkiapaja. Lisäksi OPH rakentaa parhaillaan hyvien käytäntöjen portaalia, jonka pitäsi aueta marras-joulukuussa.

Laitteet ja ohjelmistot tehokäyttöön (OTE) -hankkeen koordinaattori Raisa Valtaoja antoi puheessaan 10 pistettä ja papukaijamerkin Epun mediareppu -hankkeelle seuraavin perustein: realistinen lähtökohta, mielenkiintoisia pilotteja, innostuneet opettajat ja hankeväki, hyvien käytänteiden mallintaminen (mm. vinkkikortit) sekä onnistunut paikallinen ja valtakunnallinen levitys. Hanke on ollut ensimmäisiä varhaiskasvatukseen sekä esi- ja alkuopetukseen suuntautuneita tvt-hankkeita, mutta näiden aluieiden kehittäminen on lähtenyt kahden viime vuoden aikana valtakunnallisesti nousuun. Varhaiskasvatuksen parissa tvt-asioita on pohtinyt vuodesta 2011 alkaen myös Lappeenrannan ja Turun Molla-hankkeet.

Tiedonhakua

Osallistujat vaihtoivat pajasta toiseen ja pajoissa oli tekemisen meininki.Toiminnallisuus, osallisuus ja yhteistyö muiden opettajien kanssa motivoi selkeästi oppimaan uutta. Palautteissa kiiteltiin seminaarin käytännönläheisyyttä ja sen antamia konkreettisia ideoita omaan opetukseen. Vaikka aikataulu olikin tiivis ja aiheita olisi riittänyt kahdeksikin päiväksi, oli sisältö ja päivä kokonaisuudessaan kuitenkin antoisa. Työpajoja ohjasi opettajat (ei asiantuntijat tai hanketyöntekijät), jolloin pääsi syntymään aitoa keskustelua arjen käytännöistä kouluissa ja päiväkodeissa. Pajoja ohjasi seitsemän Epun mediareppu -hankkeen hankeopettajaa sekä lisäksi oli kutsuttu vahvistusjoukkoja Lappeenrannan Molla-hankkeesta sekä kosketustauluekspertti Riihimäen Peltosaaren koululta.

Ilmoittautuneita oli yhteensä 83 ja osanottajat jakautuivat melko tasaisesti esi- ja perusopetuksen puolille. Erityisen iloinen olin siitä, että myös päivähoidon väki oli aktivoitunut osallistumaan. Tämän kaltaista koulutusta kun ei ole valitettavasti ollut heille juurikaan tarjolla. Mukana oli myös kaikenkarvaista hankeväkeä, hallinnon henkilökuntaa ja muuten vain aiheesta kiinnostuneita. Seminaari pääsi myös radioaalloille Radio Suomen haastattelussa ja ahkerat twiittailijat nostivat #epunmediarepun pinnalle @suomitrendeissä.

Mediakasvatuksen materiaaleja jaossa

Asiasisällöllisesti raskas päivä sai ansaitsemansa päätöksen, kun kaikki seminaarissa mukana olleet kokoontuivat vielä yhteen Tähtien saliin. Haukotukset vaihtuivat kuunteleviin korviin kun mediakasvatuksen professori Sirkku Kotilainen päätti päivän puheellaan. Kotilainen kertoi muun muassa media käyttötavoista eri ikävaiheissa: 3-vuotiaalla on jo oma maku median suhteen, 5-vuotialla näkyy sukupuoli mediamieltymyksissä, viimeistään seitsemän vuotias saa oman kännykän, 9-vuotiaana nettireviiri kansainvälistyy ja 11-vuotiaana siirrytään "nuorisogenreen". Median käyttöä määrittelee vahvasti perheen mediaperinteet, sisarusten ja vanhempien suositukset sekä kaveripiirin mediamaku. Yhteinen mediakäyttö ohjaa tiettyjen mediaformaattien pariin ja tiukasti rajoitettu mediankäyttö kotona estää nuorta pääsemästä mukaan kaverien väliseen keskusteluun. Lapsilla on oikeus saada tietoa, tuottaa tietoa ja ilmaista itseään sekä myös tulla suojelluksi haitalliselta sisällöltä.

Hanke kiittää kaikkia seminaarin toteuttamisessa mukana olleita!

Hankkeen päätösseminaari

Mukavaa alkanutta lukuvuotta kaikille!

Syksy tekee kovasti tuloaan, vaikka kesän soisi jatkua vielä pitkään. Syksyn tulo tietää Epun mediareppu -hankkeen kannalta myös viimeisiä metrejä toimivana hankkeena. Kolmen vuoden kehitystyö on tulossa loppuunsa ja nyt on aika koota kasaan hankkeessa kehitettyjä tietoja ja taitoja.

Epun mediareppu -hanke järjestää päätösseminaarinsa tiistaina 25.9.2012 Tampereen messu- ja urheilukeskuksen seminaaritiloissa. Seminaariin kutsutaan mukaan esi- ja alkuopettajia kaikkialta Suomesta. Tiedossa on toiminnallisia hands-on -työpajoja sekä asiantuntijapuheenvuoroja. Mukaan mahtuu 120 ensimmäisenä ilmoittautunutta opettajaa.

Lue lisää aiheesta hankkeen verkkosivuilta, josta pääset myös täyttelemään ilmoittautumislomaketta.

Nähdään seminaarissa!

iPod Touchien käyttökokemuksia

Tampereen kaupunki hankki vuoden vaihteessa neljä iPod Touch -salkkua: kolmelle alakoululle salkut ja yksi salkku kiertävään käyttöön. Yhdessä salkussa on 20 kpl 8Gb iPod Toucheja ja lataustelakka. Oheisessa raportissa on purettu hieman auki laitteen käyttökokemuksia esi- ja alkuopetuksen lisäksi esimerkiksi kutosten opetuksessa ja erityisopetuksessa.

iPod Touchien käyttökokemuksia

Kehittäjäpalkinto 2012

Epun mediareppu -hankkeen kaikille seitsemälle opettajalle myönnettiin Tampereen kaupungin kehittäjäpalkinto 2012. Onnea opettajille! Palkinnon saamisen perusteena oli uudenlainen yhteistyötä korostava työtapa, innovatiivisuus opetuskäytänteissä, avoin osaamisen jakaminen ja luokan ovien avaaminen muille opettajille. Työtapa on esimerkillinen ja suositeltava käytäntö koko organisaatiolle.

Opettajat kävivät pokkaamassa palkinnon Tampereen kenties vaikuttavimmassa rakennuksessa eli Raatihuoneella 29.5.2012. Tampereen tekijötä oli onnittelemassa mm. Tampereen pormestari Timo P. Nieminen.

Hakemuksia kehittäjäpalkintoon oli tullut yhteensä 48 ja 17 hakemusta palkittiin. Niistä toiseksi suurimman summan sai Epun mediarepun opettajat. Ahkera työ, paneutuminen ja yhdessä pohtiminen palkittiin!

Mollien vierailu Eppujen luona

Aurinkoisena torstaiaamuna 24.5 saapui joukko Molla-hankkeiden opettajia ja hanketyöntekijöitä Lappeenrannasta, Helsingistä ja Turusta Tampereelle tutustumaan Epun mediarepun toimintaan. Tarkoituksena oli toteuttaa hyvien opetuskäytänteiden vaihtopäivä ja toisaalta antaa tukea hankkeessaan alkumetreilla oleville Molla-opettajille. Ilma suosi ja minibussi viiletti pitkin Tampereen teitä, kun 12 vierasta kuljetettiin Kanjonin, Muotialan ja Hallilan kouluille.

Ensimmäisenä suuntasimme Kanjonin koululle eskareiden ja ekaluokkalaisten yhteiseen iPod Touch-hetkeen. Ekaluokkalaiset olivat edellisellä viikolla harjoitelleet Stroryrobe-sovelluksen käyttöä iPod Toucheillaan. Sovelluksessa valokuviin tai videoihin liitetään ääni; ekaluokkalaiset ja eskarit valokuvasivat pareittain keväänmerkkejä aurinkoiselta pihamaalta ja lisäsivät kuviin selostuksen. iPod Touch on iPad-isoveljeään sopivampi pieniin käsiin varsinkin valokuvauksessa ja maastossa liikkumisessa. Koululaiset ohjasivat esioppilaita sovelluksen käytössä, muuten laite sinällään oli jo tuttu eskareillekin. Työskentelyssä korostettiin yhteistyön merkitystä sekä oppimisprosessia, itse tuotos katseltiin ja kuunneltiin heti työn valmistumisen jälkeen tällä kertaa pihalla eikä yhteisesti luokkahuoneessa.Työn voi tallentaan kameran rullaan, jolloin sen saa siirrettyä myös tietokoneelle.

Ekaluokkalaisten välitunnin jälkeen seurattiin etäyhteyden ottamista Kanjonin koulun Hallilan koulutaloon ja siellä ensimmäiseen luokkaan. Aiheena oli kevätaskartelu jaetun opettajuuden avulla ja tällä kertaa askartelun vetovastuussa oli Kanjonin koulun ekaluokka. Jälleen oli harjoiteltu etukäteen, jotta valmistettava perhonen syntyisi varmasti sille varatussa ajassa.

Oppilaat esittelivät aluksi erilaisia perhosia kirjoista, puhuivat siipien symmetrisyydestä ja tunnistivat tavallisempia perhoslajikkeita. Tämän jälkeen Kanjonin koulun ekaluokkalaiset ohjeistivat pareittain vaihe kerrallaan askartelun valmistamisen.

Näiden kahden tunnin jälkeen oli hetki yhteistä aikaa jakaa opettajien välisiä kokemuksia sekä tutustua esiopetuksen tiloihin. Jaettiin käytännön kokemuksia yhteistyön järjestämisestä, puhuttiin esiopetuksen laitevalinnoista (joista dokumenttikamera on ollut ehdottomasti numero yksi) ja opettajien suhtautumisesta tvt:n käyttöön. Hankeopettajamme Reetta Karttunen korosti näkemystään oppilaista laitteiden käyttäjinä ja opettajista pedagogisen sisällön hallitsijoina. Oppilaat ottavat laitteet nopeasti haltuun ja opettavat ja neuvovat toisiaan avoimesti. Opettajan tehtävänä on keskittyä oppisisällön hallintaan ja osata laitteen peruskäyttö. Vaikka itse ei olisikaan varsinaisesti kiinnostunut tai innostunut tekniikan käyttämisestä, kannustaa oppilaiden riemu tutustumaan aiheeseen lisää. Kokenutkin opettaja voi aina oppia uutta.

Lounaan jälkeen siirryimme Muotialan koulutalolle, jossa lastentarhanopettaja Saija Kokko esitteli heidän yksikkönsä yhteistyötä. Muotialan koulutalossa toteutetaan esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä syyslukukaudella kolmikkoryhmissä pelaten, suunnistaen, valokuvaten sekä tekemällä Movie Maker -elokuva näistä itseotetuista valokuvista. Kevätlukukaudella mediakasvatusta tapahtuu pajapäivinä mediapajassa, jossa lapset valmistavat sekaryhmissä animaatioelokuvat.
Kokemuksia vaihdettiin erityisesti esi- ja alkuopetuksen yhteistyön organisoimisesta, opettajien välisestä yhteistyöstä ja tiedonkulusta sekä päiväkodin sisällä että päiväkodin ja koulun välillä. Valitettavasti usein käy niin, että monta vuotta hankkeessa hyvää työtä tehneen opettajan osaamista ei tunnisteta oman yksikön sisällä, vaikka tiedonjakoa ulospäin olisikin tehty. Keskusteltiin myös lasten tuottamien teosten (valokuvat, elokuvat, tekstit, musiikit yms.) dokumentoinnista vanhemmille - mikä olisi paras väylä tähän? Opettajalta vie liikaa aikaa polttaa jokaiselle vanhemmalle oma CD tai DVD. Tampereen kaupungilla ratkaisu tähän ongelmaan voisi löytyä aineistopankki Kopasta, jonne työt voi lisätä ja linkittää vanhemmille.

Muotialasta siirryttiin Hallilan koulutalolle, jossa luokanopettaja Kati Liikanen esitteli ekaluokkalaisten arkea (mobiili)blogissa. Paikalle oli koulupäivänsä päätteeksi jäänyt neljä ahkeraa ekaluokkalaista, jotka saivat tehtäväkseen etsiä vastakohtia ja raportoida niitä luokan omaan suljettuun blogiin. Myös monet vierailijoista pitää hankkeen puitteissa blogia, mutta aika blogitekstien kirjoittamiselle löytyy lähinnä työpäivän jälkeen kotona. Tästä syystä suljettu blogialusta ja mobiilius innosti heitä kovasti: vastuun blogiraportoinnista voi antaa lapsille ja artikkelit voi lähettää blogiin vaikka bussimatkalla palatessa retkeltä. Blogi on myös hieno yhteydenpitoväline kodin ja koulun välille, kun vanhemmat voivat seurata koulun arkea suljetussa blogissa. Kommentoinnista ei kuitenkaan kodeissa juuri olla innostuttu.

Päivä päätettiin eVarikolle (Tampereen kaupungin opetusteknologiapalvelut), jossa teknisista ongelmista huolimatta Molla-hankkeen edustajat saivat vuorostaan esitellä omaa toimistaansa.

Päivä oli antoisa ja täynnä mietteitä arjen toiminnasta. Päivän ajatuksenakin oli tarjona ennen kaikkea aikaa opettajille vaihtaa arjen kokemuksia ja pohtia käytännön järjestelyitä omalle toiminnalleen. Siinä sivussa jaettiin teknisiä vinkkejä laitteista ja ohjelmistoista. Aika loppui kesken ja paljon jäi vielä sanomatta, mutta toivottavasti jatkamme hedelmällistä yhteistyötämme tulevaisuudessakin. Kiitos Molla ja Epun mediarepun opettajat!

Benchmarkkausta ja uusia ideoita opetukseen

Viime kuukaudet on vierahtäneet hankkeen järjestämien benchmarking-tilaisuuksien ja resurssiopettajuuden parissa.Tammikuun puolesta välistä maaliskuun puoleen väliin järjestettiin yhteensä 13 tilaisuutta, joihin Tampereen kaupungin päivähoidon ja perusopetuksen opettajilla oli mahdollista ilmoittautua mukaan. Osallistujia tuli mukaan vaihtelevasti: samalla kun muutama tilaisuus jäi vaille yhtään osallistujaa, täytyi animaatiopajojen osallistujamäärää rajoittaa 12 ihmiseen. Opettajia oli yhteensä mukana nelisenkymmentä, joista suurin osa oli luokanopettajia.

"Tällainen päivä piristää!"

Tässä muutamia ajatuksia benchmarking-tilaisuuksista kerätystä palautteesta:
Tilaisuuteen oli lähdetty mukaan lähinnä käytännönläheisten aiheiden takia ja halusta nähdä miten toiminta toteutetaan arjessa. Toisaalta haluttiin myös laajentaa omaa tvt-osaamista. Lisäksi mukana oli monia opettajia, jotka ovat mukana Tampereen kaupungilla järjestettävässä Joustava esi- ja alkuopetus -hankkeessa tai sen jatkossa Esi- ja alkuopetuksen kehittämisprojektissa. Opettajat olivat siis katsomassa miten tieto- ja viestintätekniikan avulla toteutetut toimintamallit sopivat yhteistyön järjestämiseen tai tvt välineeksi yhteistyöhön.

"Tilaisuus oli iloinen yllätys. Sain siitä enemmän kuin odotin. Tietoni karttuivat ja lisäksi sain intoa omaan opetukseeni."
"Sain kahdessa ja puolessa tunnissa paljon tietoa, lisäksi taisin "verkostoitua" parin ihmisen kanssa."

Palautteenantajat olivat tyytyväisiä tilaisuuden käytännönläheisyyteen ja siihen, että se antoi mahdollisuuden rauhassa keskustella kollegoiden kanssa muiden koulujen ja päiväkotien tilanteista. Seurattavien oppituntien jälkeen käytiinkin hyvin hedelmällisiä pedagogisia keskusteluita.

Mistä innostuit ja mitä opit benchmarking-tilaisuudessa?
"Että täytyy luottaa lapsiin ja siihen, että he ovat pitkällä mediataidoissaan. Tunnit olivat mukavan leppoisia ja hyvin suunniteltuja!"
"Jos resurssit on kunnossa - sekä aikuisresurssi että laitteisto, niin opetus voi olla todella joustavaa ja lapsilähtöistä. Oppilaat oppivat itsenäisiä taitoja tuettuna."
Osallistujat kertoivat palautteessaan saaneensa tilaisuudesta motivaatiota ja innostusta omaan työhönsä. Moni aikoi tai ainakin haluaisi kokeilla toimintaa myös omalla työpaikallaan, mutta monet myös kokivat laitekannan olevan siihen riittämätön. Ohjeet olivat hyvät, mutta koko työyhteisön porukalle toivottiin lisäkoulutusta ja lisää laitteita käyttöön.

Benchmarkkaus koettiin antoisaksi ja tehokkaaksi tavaksi oppia uutta, sillä useat ideat ovat suoraan siirrettävissä omaan luokkaan ja "... puhuminen vertaisten kanssa on aina motivoivaa". Benchmarkkauksessa ja vertaisen kanssa keskustellessa arjen realiteetit tulevat paremmin esille kuin virallisissa koulutuksissa istumalla. Toiselta voi aina oppia jotain uutta, varsinkin kun työssään niin helpposti jää toistamaan samaa vanhaa kaavaa.
"Pidin oikein virkistävänä ja innostavana tapana oppia uutta. Oppi jää käytännössä nähtynä ja koettuna paljon paremmin mieleen ja innostaa esimerkin nähtyä myös itse kokeilemaan samaa ja ehkä kehittelemään ideaa eteenpäin."

Benchmarking-tilaisuuksissa puhuttiin paljon myös vertaisopettajuudesta sekä esi- ja alkuopetuksen yhteistyön mahdollisuuksista. Opettajat pohdiskelivat, että koulutyöskentely on menossa koko ajan enemmän luokkarajoja rikkovaan työskentelytapaan, jolloin myös opettajien välinen yhteistyö on välttämätöntä. Opettajien väliset palkkitunnit ovatkin yleistymässä, mutta vertaiopettajuuden sujuvuus riippuu pitkälti persoonista ja kemioiden kohtaamisesta. Koulun tai päiväkodin johtajan roolia korostettiin yhteisopettajuuden järjestelemisessä, mutta koska yhteistä aikaa on yleensä vähän, vaatii yhteistyön toteuttaminen opettajilta henkilökohtaista tahtotilaa sen toteuttamiselle.Opettajan työ on perinteisesti nähty hyvin autonomisena ja oma luokkatila omana alueena ja lisäksi opettajan pedagoginen vapaus sanelee opetustapoja. Jaettu opettajuus on vielä melko vieras käsite kouluille ja yhteistyö tai vertaisopettajuus lähinnä erityisten päivien tai pajojen varassa.Toiveissa on vertaisopettajuuden lisääntyminen esimerkiksi tämän kokeilun hyvien tulosten innoittamana. Rehtoreilta ja johtajilta toivottaisiin aikaraameja ja ohjeistusta yhteistyön järjestämiselle.

Esi- ja alkuopetuksen yhteistyössä vaikeutena vaikuttaa olevan aikapula ja eskarin ja alkuopetuksen etäisyys toisistaan. Monelta esiopettajalta tuli palautetta, että esiopetuksen puolella ollaan valmiita ja innokkaita yhteistyöhön, mutta koulun puolelta on vaikea saada vastakaikua toiminnan aloittamiselle.Vaikka yhden päivän yhteisellä suunnittelukokouksella saataisiinkin yhteinen vuosisuunnitelma aikaiseksi, tarvitaan yhteistyölle myös aikaraamit ja säännölliset kokoontumiset opettajille. Yhteistyön kehittämistä hidastaa henkilöstövaihdokset, jolloin tuntuu, että yhteistyö on aloitettava alusta joka vuosi. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyöllä on mahdollista helpottaa esioppilaiden kouluun siirtymistä, kun koulun tilat, opettaja(t) ja osa oppilaista on jo eskariajalta tuttuja. Yhteistyö helpottaa myös ensimmäisen luokan opettajaa, kun tuleva oppilasaines on jo ennestään tuttua.

"Etukäteen en olisi uskonut, että voisin itsekin toteuttaa tällaista. Nyt voin."
Hankkeen tarjoaman benchmarking-mahdollisuuden sekä resurssiopettajuuden tarkoituksena oli tarjota opettajille matalan kynnyksen mahdollisuus tutustua tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja saada helppoja malleja myös oman opetuksen osaksi. Kevään toiminnan tulokset ovat olleet oikein mieltä lämmittäviä, mutta myös inspiroivia ja paljon antavia. E-lomakkeella kerätyn palautteen lisäksi benchmarking-toiminnan ja resurssiopettajuuden yhteydessä on haastateltu hankeopettajia sekä osallistujia vertaisopettajuudesta ja toteutetun toiminnan kannattavuudesta uuden oppimisen näkökulmasta. Näiden pohjalta valmistuu ensi syksynä hankeelle pro gradu -tutkielma aiheenaan vertaisopettajuus.

Sitten muihin aiheisiin. Käykää katsomassa hankkeen verkkosivuilta uudistettu Pedagogiset mallit -sivu, joka tarjoaa malleja, esimerkkejä, valmiita työpohjia ja videoita oman opetuksen elävöittämiseksi tieto- ja viestintätekniikan avulla.
Neljä hankeopettajaamme lähti viime sunnuntaina 15.4 viikoksi Italian Anconaan TACCLE:n järjestämälle e-learning kurssille (http://www.taccle.eu/content/view/33/35/lang,en/). Heidän matkakuulumisiaan voi seurata osoitteessa eppuopet.wordpress.com.

Olemme saaneet hankkeemme ja hankeopettajiemme kannalta hienoja uutisia viime viikolla! Niitä lisää seuraavassa artikkelissa. :) Nähdään ITK-messuilla 19.-20.4! Epun esitys perjantaina 20.4 klo 13.15 esityssalissa 22.

Uusi vuosi ja uudet kujeet (ja vähän vanhojakin)

Hankkeen uudenvuodentoivotukset ovat venyneet melko pitkälle, kun vuotta on ehtinyt kulua jo ensimmäinen kuukausi.Vuosi on kuitenkin lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin benchmarkkausten suunnittelun ja toteutuksen parissa sekä hankkeen tuottamien toimintamallien dokumentoinnissa.
Benchmarkkauksiin on kankean alun jälkeen ilmoittautunut kiitettäväksi opettajia. Suosikkikohteeksi muodostui Muotialan koulutalolla järjestettävät animaatiopajat, jotka ovat helmi- ja maaliskuun osalta jo aivan täynnä. Kaikkiin muihin tilaisuuksiin on vielä tilaa. Ensimmäisten benchmarkkauskokemusten jälkeen voi positiivisilla mielin jatkaa eteenpäin - tällaista toimintaa selvästi kaivataan enemmänkin!Osallistujilta kerätään palautetta e-lomakkeella ja lisäksi benchmarkkausten lomassa valmistuu opinnäytetyö opettajien vertaistuen merkityksestä.

Hankkeen tuottamat toimintamallit ja pedagogiset mallit alkavat saada vihdoin viimeisen muotonsa ja ne julkaistaan hankkeen verkkosivuilla pikapuoliin.Vinkkikortit ovat painossa ja viimeisiä opetusvideoita viimeistellään.Tässä linkissä teille maistiainen yhdestä videosta. Laita äänet päälle.

iPod Touch-salkkua kohtaaan on osoitettu kouluilta paljon kiinnostusta. Kiertävässä käytössä oleva salkku on varattuna jo huhtikuun lopulle saakka. Tälle lukukaudelle on vielä aikoja toukokuussa.

Vielä saa ilmoittautua jäljellä oleviin benchmarkkauksiin!

Vertaistukea mobiiliblogin käyttöönotossa Hallilassa

Jouluterveiset hankkeelta!

Nekalan koululla on testailtu Petran planeetta -virtuaalimaailmaa

Vuosi on kääntymässä kohti loppuaan ja vuotta 2012 odotetaan jo innolla. Ennen tulevan suunnittelua on kuitenkin hyvä katsoa hieman taaksepäin kuluneeseen syksyyn ja sen tapahtumiin. Vaikka Epun mediarepun jatkohanke käynnistyi virallisesti vasta nelisen kuukautta sitten, on paljon ehtinyt tapahtua jo tässäkin lyhyessä ajassa.

Syyskuussa vierailimme Riihimäellä Peltosaaren koululla tutustumassa koulun innovatiivisiin Promethean-kokeiluihin. Lokakuussa aukesivat uuden ilmeen saaneet hankkeen verkkosivut. Marraskuun alussa hankeopettajat kokoontuivat koulutuspäivään pohtimaan pedagogisia malleja ja vertaisohjaamista. Tuolloin aloitettiin hyvien käytäntöjen kirjaaminen pedagogisiksi malleiksi, joiden avulla aiheista kiinnostuneet opettajat pystyvät ottamaan käytänteet osaksi omaa opetustaan. Mallit kirjattiin loppuun joulukuun alussa ja ne ilmestyvät hankkeen verkkosivuille heti tammikuussa. Kirjoitettujen mallien täydennykseksi on tulossa valokuvia, opetusta helpottavia liitetiedostoja sekä opetusvideoita, joiden kuvaaminen hankekouluilla aloitettiin myös marraskuussa.

Koko syksyn on tietysti jatkettu opetuskokeiluita ja laitetestauksia kuten aikaisemminkin. Nekalan koulussa lanseerattiin uusi toimintamalli "Sanomalehtipaja", jossa oppilaat tekevät esikoululainen-koululainen -pienryhmissä haastatteluita, ottavat valokuvia ja kokoavat näistä sanomalehden sivuja. Aamulehti junior -sanomalehtipohjia käyttämällä saatiin lehden tekoon aitoa tuntumaa.
Epun mediareppu -hanke oli Mollan starttiseminaarin lisäksi esillä Tampereen kaupungin valtuustosalissa 25.11 järjestetyssä Hyvien käytäntöjen -seminaarissa. Tilaisuuden tarkoituksena oli saada kaupungissa oleville hyville opetuskokeiluille ääntä ja näkyvyyttä sekä saada niitä leviämään. Tähän tietysti pyrimme myös "eppujen" kanssa.
Uuden mobiiliblogin pystyttäinen aloitettiin jälleen yhteistyössä Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuslaitoksen kanssa. Mobiiliblogin käyttäminen saadaan toivottavasti käyntiin Hallilan koululla ja Muotialan esikoulussa vuoden alusta.
Hallilan koulu sai loppusyksystä upouuden iPod Touch -salkun, joka sisältää 20 kpl iPod Touch:ja. Samanlaisia salkkuja on tulossa alkuvuodesta lisää: yksi Kanjonin kouluun ja yksi hankkeen projektisuunnittelijalle esittelykäyttöön.

Mitä sitten on tiedossa ensi keväälle? Keväällä Epun mediareppu keskittyy kehittämänsä osaamisen levittämiseen ja vertaistuen antamiseen opettajakollegoille. Tiedossa on 13 benchmarking-tilaisuutta hankekouluilla, jolloin Tampereen kaupungin päivähoidon ja perusopetuksen henkilökunnalla on mahdollisuus tulla seuraamaan hankeopettajiemme pitämiä oppitunteja/pajapäiviä. Oppitunneilla käytetään hankeopettajien itse kehittämiä toimintamalleja ja pedagogisia käytänteitä sekä tieto- ja viestintäteknista laiteympäristöä. Oppituntien jälkeen järjestetään yhteinen keskustelutilaisuus, jossa kerrotaan laajemmin hankekouluilla käytetyistä toimintamalleista ja ennen kaikkea pohditaan sitä, kuinka näitä käytänteitä voitaisiin soveltaa myös seuraamaan tulleiden opettajien omilla kouluilla ja päiväkodeilla. Tutustu benchmarking-aikatauluun Epun mediareppu -hankkeen verkkosivuilla. Ilmoittautuminen päiviin sähköpostilla hankkeen projektisuunnittelijalle.

iPod Touch -salkku

Benchmarking-päivien jälkeen hankeopettajia on mahdollista pyytää vertaistueksi kouluille ja niihin luokkiin, joissa halutaan ottaa käyttöön uudenlaisia pedagogisia toimintatapoja tvt-laitteiden parissa. Hankeopettajat tulevat siis ns. resurssiopettajaksi auttamaan esimerkiksi MovieMaker-ohjelman, iPod Touch:en ja etäyhteyden käyttämisessä tai vaikkapa animaation tekemisessä. Tarjolla tulee olemaan myös uusi iPod Touch-salkku, joka sisältää 20 kpl iPod Touch:ja kokeiltavaksi luokkaopetukseen.
Osaamisen levittäminen dokumentoidaan opinnäytetyönä. Tutkimuksen keskiössä on opettajien vertaistuen merkitys tieto- ja viestintätekniikan uusien opetuskäytänteiden jakamisessa.

Ensi keväänä huhtikuulle ajoittuu hankeopettajien resurssiopettajana olemisen lisäksi muutama muukin tapahtuma. Ensinnäkin Epun mediareppu sai foorumivuoron ITK 2012 -konferenssista  otsikolla "Pistetään hyvä kiertämään - mallintaminen Epun mediareppu -hankkeessa". Tarkoituksena on kertoa hankkeen hyvien käytänteiden mallintamisesta ja jakamisesta yhdessä Edicode Oy:n Marko Lahtisen kanssa.
Samaan aikaan ITK-konferenssin kanssa lähtee neljä Epun mediareppu -hankeopettajaa Italiaan TACCLE:n e-learning -koulutusmatkalle viikoksi. Tästä saamme kuulla varmasti lisää ensi keväänä.

Syksy on ollut kiireinen, mutta antoisa. Hyvillä mielin voi sekä Eppu että eppulaiset rauhoittua joulunviettoon ja suunnata kameroitaan kohti vuotta 2012.

Epun mediareppu kiittää yhteistyöstä vuonna 2011, toivottaa rentouttavaa ja rauhallista joulua sekä onnekasta vuotta 2012!

Vierailulla Molla -hankkeen starttiseminaarissa

Epun mediareppu -hankkeen lailla OPH:n Laitteet ja ohjelmistot opetuskäytössä -koordinointihankkeen alle kuuluva kehityshanke Molla järjesti starttiseminaarin Lappeenrannassa Kesämäen päiväkodilla 24.11.2011. Sateiseen Lappeenrantaan oli saapunut kuulijoita ja puhujia Helsingistä, Turusta ja Tampereelta sekä tietysti Lappeenrannasta lähikuntineen. Epun mediareppu oli paikalla esittelemässä saavuttamaansa tietotaitoa ja antamassa vinkkeja aloittavalle hankkeelle, sillä Epulla ja Mollalla on paljon yhteistä. Matkakumppanina Tampereelta Lappeenrantaan oli lähtenyt OTE- hanke ja Raisa Valtaoja.

Saimaan mediakeskuksessa toimiva Molla -hanke (media, osallisuus, lapsi) tarjoaa päiväkoteihin ilmaisia mediapajoja, joissa lapsi voi turvallisessa ja osallistavassa ympäristössä yhdessä aikuisen kanssa pohtia mediamaailmaan liittyviä asiota. Mediapajoissa esimerkiksi valokuvataan, tehdään animaatioita, harjoitellaan tablettitietokoneiden ja kosketustaulun käyttöä ja nauhotetaan sekä kuunnellaan oman ympäristön ääniä. Tärkeää on tietysti harjoitella myös kuvanlukutaitoa ja mediakriittisyyttä. Pajojen tarkoitus on asettaa lapsi tekijän päärooliin ja tuoda lapsen oma näkemys töissä esiin sekä tuoda lapsen arki näkyväksi. Molla hankkeesta vastaavat Saimaan mediakeskuksessa kouluttaja Riikka Tidenberg sekä mediakeskuksen päällikkö Timo Kainulainen. Hankkeessa on näin aluksi mukana kaksi päiväkotia Lappeenrannasta, mutta yhteistyössä toimii myös päiväkoteja Lappeenrannan lähikunnista. Tutustu Mollan verkkosivuihin.

Molla -hanke toimii myös Turussa sekä Helsingissä Viikin normaalikoululla. Molla Turun (varhaiskasvatuksen verkkotaidot ja -menetelmät) fokus on esiopetuksessa, kun taas Lappeenrannassa keskitytään kaikkiin päiväkoti-ikäisiin lapsiin. Painopisteinä on lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen oppimaan tukeminen mediakasvatuksen varjolla.Turun Molla tekee yhteistyötä Otavan ja WSOYPron kanssa pyrkien kehittämään uusia verkkomateriaaleja esikoululaisille. Pohjana toimivat jo nyt Opit -oppimisympäristössä olevat pelit. Koska Turun Mollassa testataan ja käytetään myös tablettitietokoneita, asettaa verkkomateriaalien kehitystyölle oman haasteensa näiden Javaan ja Flashiin nojaavien sovellusten sovittaminen tabletteihin. Tutustu Turun Mollan verkkosivuihin.
Helsingin Viikin normaalikoulun alkuopetuksessa testataan mm. sormitietokoneita. Alkuopetuksen opettajat esittelivät opetuskäytänteitään, joista mieleen painuivat erityisesti Siiri -hiiren oma blogi sekä ekaluokkalaisten reporteriviikot. Reporteriviikolla oppilas saa käyttöönsä kameran kahdeksi viikoksi, jonka jälkeen hän raportoi luokan omaan suljettuun blogiin viikkojensa tapahtumista ja lisää tietysti myös ottamiaan valokuvia.

Viisaita sanoja seminaarissa esitti myös Helsingin yliopiston Opettajankoulutuslaitoksen lehtori Sara Sintonen, joka on tutkinut medialukutaitoa, mediakasvatusta sekä digitaalisia oppimisympäristöjä. Hän esitti syitä sille, miksi nyt myös Suomen päiväkodeissa ja kouluissa ollaan hyvin vahvasti siirtymässä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja kasvatuksessa. Huolen ja pelon heimoista ollaan siirtymässä pedagogisten mahdollisuuksien pariin, sillä media ja teknologia ovat ubiikkiyhteiskunnassamme muutenkin osa lähes jokaisen ihmisen arkea. Nyt ne on saatava myös osaksi virallista kasvatusta. Suomessa ei tarvitse pelätä teknologian opetuskäytön kärryiltä putoamista, sillä meillä on opetuksessa vahva pedagoginen panos ja osaaminen, jolloin välineet osataan ottaa hyötykäyttöön muita maita tehokkaammin. Tarvitaan siis vain hieman aiempaa enemmän laitepanostusta. Keskustelua herättivät pohdinnat myös siitä mikä on vanhempien rooli tässä virallisessa mediakasvatuksessa sekä sosioekonomisten erojen räjähdysmäinen kasvaminen. Onko kyse enemmän vanhempien tuloeroista ja sitä kautta laitteiden hankintamahdollisuuksista vai vanhempien asenne-eroista, jotka voivat myös linkittyä sosioekonomisiin eroihin?

SmartBoardilla testattiin Hertan maailmaa osoitteessa http://yle.fi/pikkukakkonen/#hertanmaailma

Seminaaripäivän lopuksi tutustuimme kosketustaulun käyttöön sekä kokeilimme tablettitietokoneita. Tablettitietokoneille tarjolla olevista opetussovelluksista harmillisen harva, jos yksikään, on suomenkielinen. Joskin varhaiskasvatuksessa tekstiä suuremman roolin joka tapauksessa saavat kuva ja ääni, kun lukutaito ei ole vielä kehittynyt lapsilla.Kaiken kaikkiaan päivä tarjosi mielenkiintoisia esityksiä ja hanketietoutta sekä verkostoitumista. Toiveissa on seuraava tapaaminen Mollan merkeissä ensi keväänä/syksynä joko Turussa tai Helsingissä. Suosittelen Mollan verkkosivuihin tutustumista! Sieltä löytyy hauskoja ja informatiivisia animaatioita esimerkiksi kameran käytöstä sekä myös tämän kyseisen starttiseminaarin materiaaleja.

Hankkeen uudet verkkosivut avattu

Hankkeen päivitetyt ja uuden ulkoasun saaneet verkkosivut näkivät päivänvalon marraskuun alussa. Sivut tarjoavat entistä enemmän tietoa hankkeesta: tavoitteista, toimintamalleista, yhteistyöstä. Sivuilta pääsee myös kuvagalleriaan, jonne lisätään aika ajoin kuvia hankkeen toiminnasta. Sieltä löytyy edelleen myös hanketoimijoiden yhteystiedot sekä Taitotasopeli mediataitojen kartuttamiseen.

Verkkosivuille tulee päivitettyä tietoa hankkeen etenemisestä ja toiminnan levittämisestä. Opetuskokeilut päivittyvät vielä ennen vuodenvaihdetta pedagogisiksi malleiksi, jotka sisältävät seikkaperäisen kuvauksen hankkeessa kehitetyistä toimista.Niiden avulla mediakasvatuksesta ja tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöstä kiinnostuneet opettajat pääsevät varmasti hyvin alkuun. Kuvauksissa korostuu laitteiden opetuskäytössä pedagogiset lähtökohdat, ei niinkään tekniikka- tai laitekeskeisyys.
Pedagogisten mallien kuvaukset ovat kuitenkin vain alkua hankkeessa syntyneen tietotaidon levittämiseen. Ensi keväänä on tiedossa loistavia benchmarking -päiviä, jolloin hankkeen tuottamasta tiedosta ja käytänteistä kiinnostuneet opettajat pääsevät hankeopettajien tunneille seuraamaan pedagogisissa kuvauksissa esiteltyä toimintaa. Näiden päivien aikataulusta ja ilmoittautumisesta tulee tietoa verkkosivuille vielä ennen joululomaa.

Uusilta verkkosivuilta löytyy myös linkkivinkkejä, joiden tarkoitus on auttaa opettajaa löytämään uutta ja innostavaa toimintaa opetukseen. Toivotan lukuiloa ja innostuksen hetkiä niin uusille kuin vanhoillekin käyttäjille!

Kouluvierailu Riihimäelle

Syksyisenä maanantaiaamuna ryhmä Epun mediarepun hanketoimijoita suuntasi junalla kohti Riihimäkeä. Tarkoituksena oli tehdä benchmarking -retki Riihimäellä sijaitsevalle Peltosaaren koululle. Riihimäellä otettiin käyttöön ensimmäinen kosketustaulu opetuksessa vuonna 2004, jolloin tehtiin myös linjanveto niiden käytöstä laajemminkin. Kosketustaulut rantautuivat Riihimäen kouluihin noin puolitoista vuotta sitten ja nykyisin jopa 70 prosenttia Riihimäen koulujen luokista on varustettu kosketustauluilla. Tämä luku on paljon edellä Tampereen vastaavia lukuja.

Peltosaaren koululla meitä oli vastassa Prometheanin edustaja Timo Lehtonen sekä Promethean moniosaaja Sirpa Arkko. Sirpa on toiminut pilottikokeilun turvin resurssiopettajana ja opetuskoordinaattorina Peltosaaren koululla viime syksystä asti auttamassa kosketustauluihin liittyvissä asioissa. Peltosaaren koululla on tällä hetkellä 18 Prometheanin kosketustaulua, joista viimeiset asennettiin luokkien seinille viime keväänä. Sirpa ohjeistaa apua tarvitsevia opettajia yleensä yhdestä kolmeen tuntia, jonka jälkeen hän siirtyy taka-alalle auttamaan. Ongelmatilanteissa apua löytyy siis läheltä, ja tämä on ollut laitteiden käytössä ensiarvoisen tärkeää. Jonkinlaisia tvt-tuutoreita on kaivattu myös Tampereen kouluille, sillä nopeasti saavutettava apu ja tuki on tärkeää varsinkin uuden teknologian käyttöönoton vaiheessa.

Peltosaaren koululla kosketustaulujen käytössä nähdään tärkeäksi ennen kaikkea niiden pedagoginen hyödyntäminen: mitä tilanne, jossa on käytetty tvt-laitetta, tuo oppilaalle pedagogisesti ajateltuna. Koululla on vallinnut avoin toimintakulttuuri sille, että opettajat ovat päästäneet luokkaan jonkun joka ohjeistaa laitteiden käytössä. Ensin tauluja hankittiin muutamia, jolloin epälevät opettajat katsoivat sivusta ja innostuivat taulujen käytöstä vasta myöhemmin. Tärkeäksi nähdään myös se, etteivät kosketustaulut syrjäytä vanhoja opetusvälineitä, kuten liitutaulua, vaan tuovat lisäarvoa niiden rinnalle. Taulujen käytössä nähdään tärkeänä aktiivinen, jokapäiväinen käyttö sekä jatkuva ja kehittyvä koulutussuunnittelu käytön kehittämiseen. Yhdessä pohdimme, että opettajien kohdalla merkittävää on peloton avoimuus kokeilemiseen, sillä yrityksen ja erehdyksen kautta oppii käytön parhaiten. 

Koululla kiersimme eskariluokissa sekä 1A:n, 3B:n ja 4B:n luokissa. Näimme hienoja opetustehtäviä, joita sekä opettajat että Sirpa Arkko ovat itse ohjelmoineet. Oli matematiikan ja äidinkielen tehtäviä sekä ainerajat rikkovia tehtäviä. Oli eläinten ääniä, nauhoitettuja haastatteluita, videoita, itse tehtyjä animaatioita, kirjainharjoituksia, kalentereita ja vaikka mitä. Peltosaaren koululla on saatu vaikuttavia oppimistuloksia myös erityisryhmien ja syvästi kehitysvammaisten käyttäessä kosketustauluja. Prometheanin tauluista silmään pistävimpinä etuina havaitsimme taulujen kestävyyden, softan yhteensopivuuden muiden valmistajien ohjelmien kanssa sekä sen, että niin pieni kuin isokin oppilas voi nojata tauluun kirjoittaessaan kynällä eikä taulu häiriinny. Myös vastauslaitejärjestelmä vaikutti toimivalta.

Prometheanin vastausjärjestelmä käytössä nelosluokkalaisilla

 

Päivän lopuksi me kerroimme vuorostamme Epun mediarepun toiminnasta täällä Tampereella. Oppia, ideoita ja innostusta syntyi puolin ja toisin ja jäämmekin ilolla odottelemaan Peltosaarelta vastavierailua Tampereelle Epun hankekouluille.

Eskariluokassa tarkasteltiin kalenteria kosketustaululta päivittäin.

Epun mediareppu –jatkohanke käynnistynyt

Epun mediareppu 2 –hanke aloitti toimintansa virallisesti elokuussa 2011. Jatkohankkeessa kehitetään hankkeen ensimmäisen vaiheen tavoin tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käyttöä esi- ja alkuopetuksessa. Hankkeen toisessa vaiheessa tarkennetaan esi- ja alkuopetuksen koulujen laitevarustusmallia. Hankkeen päätavoite on kuitenkin luotujen opetuskäytänteiden ja osaamisen jakaminen vertaistukimalleja hyödyntäen. Paljon painoarvoa asetetaan siis opettajien välisen vertaistuen korostamiseen sekä kehittyneen tietotaidon levittämiseen. Epun mediareppu 2 -hanke toteutetaan vuosina 2011–2013.

Syksyn myötä hanketoimijat aloittavat muutamien uusien toimintamallien kokeilun, mutta pääasiassa jatketaan vanhojen hiomista. Nekalassa ja Hallilassa aloitetaan Petran planeetta -virtuaalipelin testaaminen opetuskäytössä. Kanjonissa aloitetaan luonnon kuvaaminen digikameralla. Tarkoitus on kuvata samaa kohdetta viikoittain koko lukuvuoden ajan ja koostaa kuvasarjasta animaatio lukuvuoden lopulla. Kuvasarjan avulla näkee elävästi kuinka luonto muuttuu vuodenaikojen vaihtuessa. Innolla jäämme odottamaan kommentteja näiden ja muiden kokeilujen tuloksista. Loppuvuoden aikana on tulossa myös monia muita mielenkiintoisia kohtaamisia ja kokeiluja, näistä lähimpänä siintää benchmarking –reissu Riihimäelle Peltosaaren koululle.

Hankkeessa on aloittanut uusi projektisuunnittelija Auri Kohola, joka kertoo Epun kuulumisista tästä eteenpäin. Myös hankeen opettajistossa on tapahtunut pieniä muutoksia ja otammekin uudet toimijat ilolla ja innolla mukaan!

Oppimisympäristöjä kehitetään kouluissa

Tampereen kaupungin henkilöstölehti Vilkku (3/2011) kirjoittaa Top School -hankkeesta, jonka tarkoituksena on nostaa Tamperelaisten koulujen oppimista uudelle tasolle kehittämällä oppimisympäristöjä. Top School -sateenvarjohanke kokoaa yhteen Tampereen kaupungin hankkeet, jotka tekevät kehitystyötä oppimisympäristöjen parissa. Epun mediareppu -hanke on osa Tops School -hanketta.

Vilkku -lehden toimittajat kävivät tutustumassa Epun mediareppu -hankkeen toimintaan Nekalan ja Muotialan kouluissa. Nekalan koulun luokanopettaja Tiina Tervo toteaa Vilkku -lehden haastattelussa tekniikan tuovan monipuolisuutta opettamiseen: "Joku oppii näkemällä, toinen kuulemalla. Joillekin kirjainten kirjoittaminen saattaa olla vaikeaa, mutta tietokoneen ansiosta hän pystyy tuottamaan tekstiä ennen kirjaimia". Lue koko artikkeli uusimmasta Vilkku -lehdestä.

Terveiset ITK:sta!

Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssi (ITK) järjestettiin Hämeenlinnassa 7. - 8.4.2011. Epun mediareppu -hanke oli mukana konferenssissa kahden esityksin voimin. Kati Liikanen aloitti torstaiaamun mobiilifoorumiputken pitämällä luennon yhdessä Tampereen yliopiston tutkijoiden Heikka Sairasen ja Antti Syväsen kanssa otsikolla "Mitä mobiilioppiminen koulun arjessa oikeasti on?"

 

Kati aloitti foorumiesityksen kertomalla mobiiliblogikokeilusta, joka aloitettiin 2010 talvella. Katin luokalla on ollut käytössä älypuhelimet, joiden kautta oppilaat ovat voineet tehdä blogipostauksia luokan omaan blogiin.

Myöhemmin iltapäivällä Reetta Kytölä kertoi esityksessään "Pelittääkö opetus? -mobiilioppimista ilman älypuhelimia" iPod touchien käytöstä opetuksessa yhdessä mediapedagogi Jukka Haverin ja kahden diginatiivin Epun ja Eveliinan kanssa.

Reetan oppilaiden käytössä on ollut iPod toucheja, joilla he ovat voineet pelata, soittaa sähköisiä soittimia, etsiä tietoa linnuista ja kasvillisuudesta yms.

Videolla oppilaat kertovat kuvaamataidon töistä ja liikuntaradasta, jotka on tehty iPod touch-pelien pohjalta.Tekniikka ja pelien pelaaminen eivät Reetan kokemuksen mukaan tapa luovuutta tai hidasta hienomotoristen kädentaitojen opettellua, vaan niitä voi harjoittaa tekniikan avulla uudella tavalla.

iPod touch

Hankkeeseen kuuluva 1-luokka sai testattavakseen Applen iPod touch-laitteita. Opettaja halusi tehdä kokeilun ns. hole-in-the-wall-tutkimusta mukaillen jossa tohtori Sugata Mitra (New Castlen yliopistosta) vei Intian slummin lasten käyttöön tietokoneen Internetillä. Lapsille ei annettu erikseen opetusta tietokoneen käytöstä, vaan he oppivat nopeasti itse käyttämään tietokonetta ja Internetiä monipuolisesti.

Epun mediareppu -hankkeen iPod touch-kokeilussa opettaja näytti oppilaille yhteisesti mistä laite käynnistetään ja kertoi puhelimesta löytyvän mielenkiintoisia pelejä ja ohjelmia. Oppilaat jaettiin
kolmen hengen ryhmiin, joista jokainen ryhmä sai käyttöönsä yhden iPodin.

Osa oppilaista kertoivat aiemmin käyttäneensä kosketusnäytöistä puhelinta vapaa-ajalla. Oppilaat ottivat laitteen mielenkiinnolla vastaan ja rupesivat etsimään laitteesta mielekästä tekemistä.

Oppilaat pelasivat pelejä (Angry birds, lumilautailu-peli, Monopoly, Älypää yms.), opettelivat soittamista sähköisillä soittimilla (piano, rummut), piirsivät ja kirjoittivat, rakensivat soittolistoja, tekivät palapelejä ja etsivät tietoa luonnosta (sienet, linnut).

Pian luokassa levisi auttamiskulttuuri, jossa ryhmien välillä käytiin neuvomassa mitä ohjelmia / pelejä mistäkin löytyy ja mitä niillä tehdään.

Oppitunti (45min) kului nopeasti ja moni oppilas jäi harmittelemaan että oli saanut kokeilla laitetta liian lyhyen aikaa. Opettaja kysyi lasten mielipidettä kokeilusta.
Kaikki nostivat peukun ylös merkkinä siitä, että kokeilu oli ollut mieluisa.

Mitä lapset oppivat?
"Opin pelaaman pelejä"
"käyttämään laitetta"
"että korvasieni pitää keittää ainaki sata kertaa ennenku sen voi syödä"
"Opin miltä näyttää korvasieni"
"opettelimme lintuja ja sieniä"

iPod touchit ovat luokassa oppilaiden vapaassa käytössä seuraavan kuukauden ajan. Kun annetut tehtävät on tehty, oppilas saa halutessaan käyttää lopputunnin iPod touchin parissa.

Mobiiliblogikokeilu

Mobiiliblogikokeilu on ollut yksi Epun mediareppu -hankkeen opetuskokeiluista. Kokeilussa esikoululaisilla ja 1-3. luokkien oppilailla on ollut käytössä Nokian N97 älypuhelin, jolla he ovat tehneet blogimerkintöjä luokan blogiin (Wordpress).

Ensimmäiset blogikokeilut aloitettiin talvella 2010. Oppilaat tutustuivat puhelimeen ja harjoittelivat blogin käyttöä. Blogikirjoituksia tehtiin mm. kirja-arvosteluista.

Aluksi blogikokeilut olivat opettajajohtoisia, eli blogikirjoituksia tehtiin opettajan valitsemista aiheista.

Vuoden 2011 alusta lähtien puhelimet ovat olleet oppilaiden vapaassa käytössä. Blogikokeilu on opettajien mukaan lisännyt sosiaalisuutta ja spontaania auttamista oppilaiden ja oppilasryhmien välillä. Oppilaiden oma arvomaailma korostuu blogin välityksellä ja huoltajat pääset osaksi lasten arkea koulussa.

Oppilaille tehdyn haastattelun mukaan blogikirjoituksia on mukava tehdä erityisesti omista töistä, kavereista ja (välitunti)tekemisestä.

Oppilaat käyttävät puhelimia myös äänitteiden ja videoiden tekemiseen. Alla oppilaiden tekemä haastatteluvideo koskien blogikokeilua:

Testissä Smart table

Kanjonin esikoululaiset saivat testattavaksi Smart tablen. Smart table on interaktiivinen pöytä, joka sopii opetukseen erityisesti esi- ja alkuopetuksessa. Pöytää voi käyttää neljä oppilasta kerrallaan.

Kanjonin esikoululaiset ottivat pöydän innolla vastaan ja ovat tehneet mukana tulleita harjoituksia ahkerasti. Erityisesti palapelitehtävä on saavuttanut suuren suosion. Valitettavasti opetustehtävät ovat englanniksi, joten opettajan täytyy suomentaa tehtäviä lapsille joka tietysti hieman hidastaa vauhtia joidenkin tehtävien kohdalla.

Eskareiden mietteitä Smart tablen käytöstä tulossa myöhemmin lisää, kunhan saamme tuotteesta enemmän käyttökokemusta!

Laitevalmistajan esittelyvideo Smart tablesta

Taitotasopeli

Epun mediareppu on Opetushallituksen ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke. Hankkeessa on etsitty uusia toimintamalleja tieto- ja viestintätekniikan luovaan käyttöön erityisesti esi- ja alkuopetuksessa. Epun mediareppu – taitotasopeli on kehitetty hankkeen aikana kerättyjen opetuskokeilujen pohjalta. Taitotasopeli sopii erityisesti esi- ja alkuopetukseen (1-3.lk), mutta on sovellettavissa myös muille asteille. Epun mediareppu – taitotasopelin tarkoituksena on auttaa oppilaita käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa itseilmaisun välineenä ja tuomaan oppilaiden ääntä kuuluvammin esille. Peli antaa tukea yksilöllisen oppimistavan löytämiselle ja uuden median opettelemiseen ja tutkimiseen. 

 Taitotasopeli julkaistaan Epun mediareppu-sivustolla viikolla 12!